Osastolle?

Mulla oli osastohaastattelu tiistaina. Vaikutti aika... ei kivalta. Ne anto mulle maanantaihin asti aikaa ilmottaa, että haluanko kuukauden pituiseen jonoon vai en.
Olen pähkäillyt asiaa tiistaista asti. En halua osastolle. Mutta. Puhuttuani ihmisten - ystävän, isän ja äidin, terapeutin - kanssa asiasta olen tullut siihen tulokseen, että menen osastolle. Tulin itseasiassa juuri puhelimesta. Soitin sinne ja sanoin, että haluan jonoon.
Mua jännittää ja pelottaa ja ahdistaa koko ajatus aivan hirveesti. Siellä on kaikkia toimintaryhmiä ja tietysti työtehtäviä. Pöydän kattamista sun muuta. Ja pöydän kattaminen pelottaa. Pelotti aikasemmillakin osastoilla ja pelottaa vieläkin.

Paska. En voi uskoo, että mun elämä on taas tällasta. Että olen taas siinä tilanteessa, että pitää mennä osastolle.