Jostain kuulin, että ens vuonna ois uus yritys tän maailmanlopun suhteen. No, se siitä.
En tiedä enään mitä voin kirjoittaa ja mitä en. Pystynkö kertomaan elämästäni avoimesti? Olen vainoharhainen: pelkään, että joku tunnistais mut. Se ois kauheeta. Mutta mutta, vainoharhanen tai en, niin päätin juuri sekuntti sitten, että kirjoitan kaikesta. Ainakin melkeen.
21.12.2012 istuttiin parhaan kaverin ja poikaystävän kanssa poikaystävän kotona ja maisteltiin. Todellakin siis vain maisteltiin, koska poikaystävällä oli seuraavana päivänä töitä.
Odoteltiin maailmanloppua. Ei näkynyt, ei kuulunut. Emmä siihen kyllä uskonutkaan.
Seuraavana päivänä lähdin äidin luokse isän kyydillä, ja täällä mä vieläkin olen.
Odottelen joulua, ja toisin kuin tää maailmanloppu, se tulee.
Oon nyt katsellut sarjoja ja laulanut joululauluja 2 päivää. Itseasiassa sarjoja oon katellu varmaan 3 viikkoa yhtäsoittoa, mutta sulosointujen ilmoille päästäminen alkoi vasta pari päivää sitten.
Värjäsin hiuksetkin. 3 kertaa. 4:llä hiusväripaketilla. Ihme että on vielä hiuksia päässä - on ne sellasia myrkkyjä noi väriaineet. En osaa vielä iloita mun uusista hiuksista, märät kun ovat niin en tiedä miltä näyttää kuivana.
Tämä teksti on nyt ollut vähän hajanainen. Ajatukset ei oikein juokse. Tai siis juoksee, mutta taitaa juosta vähän liikaa. Poimin päästäni sitä sun tätä ja kirjotan ne sitä mukaa tähän. Pahoittelen.
Koska olette tässä tekstin aikana varmaan hieman tottuneet asiasta kukkaruukkuihin pomppimiseeni, mainitsen vielä yhden asian. Mun poikaystävä on mahtava. Se osti mulle (haha) joululahjan. Sellasen metrin pitusen tonttulakin mikä oli puolilleen täynnä mun (paperissa olevia) lempi suklaakarkkeja ♥ Se oli hieman kännissä mennyt viereiselle kiskalle ja kantanut "irtokarkkihyllyltä" sellasen karkkilaatikon tiskille, ja sanonu että "voitteko kattoa takahuoneesta löytyiskö näitä enempää?" ja ostanut kaikki mitä sai.
Hah. Gotta love him!
21.12.2012 istuttiin parhaan kaverin ja poikaystävän kanssa poikaystävän kotona ja maisteltiin. Todellakin siis vain maisteltiin, koska poikaystävällä oli seuraavana päivänä töitä.
Odoteltiin maailmanloppua. Ei näkynyt, ei kuulunut. Emmä siihen kyllä uskonutkaan.
Seuraavana päivänä lähdin äidin luokse isän kyydillä, ja täällä mä vieläkin olen.
Odottelen joulua, ja toisin kuin tää maailmanloppu, se tulee.
Oon nyt katsellut sarjoja ja laulanut joululauluja 2 päivää. Itseasiassa sarjoja oon katellu varmaan 3 viikkoa yhtäsoittoa, mutta sulosointujen ilmoille päästäminen alkoi vasta pari päivää sitten.
Värjäsin hiuksetkin. 3 kertaa. 4:llä hiusväripaketilla. Ihme että on vielä hiuksia päässä - on ne sellasia myrkkyjä noi väriaineet. En osaa vielä iloita mun uusista hiuksista, märät kun ovat niin en tiedä miltä näyttää kuivana.
Tämä teksti on nyt ollut vähän hajanainen. Ajatukset ei oikein juokse. Tai siis juoksee, mutta taitaa juosta vähän liikaa. Poimin päästäni sitä sun tätä ja kirjotan ne sitä mukaa tähän. Pahoittelen.
Koska olette tässä tekstin aikana varmaan hieman tottuneet asiasta kukkaruukkuihin pomppimiseeni, mainitsen vielä yhden asian. Mun poikaystävä on mahtava. Se osti mulle (haha) joululahjan. Sellasen metrin pitusen tonttulakin mikä oli puolilleen täynnä mun (paperissa olevia) lempi suklaakarkkeja ♥ Se oli hieman kännissä mennyt viereiselle kiskalle ja kantanut "irtokarkkihyllyltä" sellasen karkkilaatikon tiskille, ja sanonu että "voitteko kattoa takahuoneesta löytyiskö näitä enempää?" ja ostanut kaikki mitä sai.
Hah. Gotta love him!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ps. rakastan kommentteja :)