Just breathe

Tänään on mun parhaan kaverin 20-vuotis synttärit.

Jännää.

Mennään tän mun parhaan kaverin serkun luokse alottelemaan ja syömään kakkua, jonka tänään ostan mun hyvältä ystävältä. Siellä kun ollaan aloteltu tarpeeksi lähdetään baariin. Jännittää. Ja ärsyttää kun en uskalla käyttää farkkuja, vaan pitää juhlia lökäreissä. Farkut ahdistaa. Jotenkin ne on niin ahtaat.

Itsevarmuus on -87. En näytä hyvältä. Naamasta ihan nätti, kun oon meikannut, vaikkakin on pienet pullaposket. Mutta muu kroppa itkettää. En oo pystynyt alottamaan paastoa, vaikka itselleni niin lupasin. En oo vaan jaksanut. Ehkä parhaan kaverin synttärikakun jälkeen paastoan siihen asti, kunnes mennään telttailemaan. Kyllä ma aoin jaksaa. Vaikka se paasto ei kauan kestäkkään. Normaalisti se kestäis kuukauden, mutta nyt on vaan pari viikkoa telttailuun, enkä siellä aio paastota.

Mulla on tullut kainaloiden viereen ja mahaan raskausarpia. Oon antanu itteni lihoa. Ihan ku oisin oikein yrittänyt lihottaa, kun oon syönyt niin paljon paskaa ruokaa.

Häpeän itteeni aika paljon nyt kun tiedän miltä näytän. Kiitos kameralleni. Onneksi sitä, miten paljon ylipainoinen olen ei oikeestaan huomaa pahemmin päälle päin. Tai siis, kyllähän kaikki tietää että oon ylipainonen, mutta ne hämmästyis jos kertoisin kuinka paljon. Itsekin hämmästelen. En kuitenkaan näytä ihan niin lihavalta, kuin mitä vaaka sanoo.

Tsemppiä minä! Tsemppiä, koita jaksaa.