Ajattelu saa mut toivomaan. Hetkellisesti mulle tulee aina sellanen 2 sekunttia kestävä parempaan huomiseen uskomispuuska. No se menee ohi hetkessä, mutta kiva tietää että voin tuntea vielä jotain muuta ku masennusta. Siitä tulee lämmin olo mahaan. Ihan ilman viinaa vielä.
Oon näytelly kevereille kuvia mun rakkauksista mitä saan. Kyselly minkä värinen pitäis ostaa. Niiltä tulee varmaan jo korvista ulos. Mut en jaksa oottaa.
Nii oudolta ja materialistilta mä kuulostanki, ni tää saa mut jaksamaan. Saan intoa, ku on jotain mitä odottaa. Jotain mistä on niin kauan haaveillu toteutuu heti ku oon suoristanu yhen pikku mutkan matkalta. Nimittäin mun sairauden.
Unelmat odottavat saadakseen totetua - niin kuin kukat, jotka luottavaisina tietävät voivansa jonain päivänä avautua... Älä siis luovuta ja lakastuta kukkiasi ennen kuin ne saavat kokea auringon valon terälehdillään :-)
VastaaPoista