Eilen hyvä ystäväni pyys mut Kontufestareille. Arvatkaa meninkö? Menin! Sen jälkeen mentiin Tillikkaan oottamaan Johanna Tukiaista. Odotettiin sitä kello 20-00.30 eikä näkynyt. Sen kyllä piti tulla vasta 22.00 mutta either way, venattiin turhaan. Puol yhen aikaan päätettiin lähteä suksimaan suolle, koska ärsytti niin paljon. Paikka oli tupaten täynnä, vaan ei Tuksua näkynyt. Ei sillä, että oisin fani. ei sillä, että mua kiinnostais yhtään mitä Suomen turhin julkkis tekee. Oisin kuitenkin halunnut nähä. Jos oisin arvostanut Tuksua yhtään, ni nyt ois kaikki arvostus mennyt viemäristä alas. Aika törkeetä multa puhuu näin toisesta ihmisestä, jota en ees tunne. Kai kaikilla saa kuitenkin olla omat mielipiteensä ja arvostuksen kohteensa.
Eilen hymyilin koko päivän. Kun kävin kotona viemässä läppärini kotiin ennen Kontufestareita, näin veljeni ja sen tyttöystävän meillä. Ne oli tullu syömään äitin luokse ja mulle kerrottiin, että musta tulee täti! Oon aina ollu vähän ärsyyntynyt kun ihmiset on vaikka FB:ssä hehkuttanu niitten tätijuttuja. Oon aina ihmetelly, että mitä ihmeellistä, eihän se oo ees sun oma muksus? Nyt kyllä ymmärrän tätien iloa. Oivoi, oon niin onnellinen, että voisin haljeta. ♥ Ja kun on sen aika, niin voin vakuuttaa ja vannoa, että minäkin hehkutan facebookissa. En osannut kuvitella, että toisen lapsi voi saada minut näin suunnattoman onnlliseksi! Kuulostanko idiootilta?
Tänään olen ollu erittäin ahistunut. Ahistaa huominen koulupäivä ihan järkyttävän paljon. Mulla on myös pakko-oireet pahentunut. Runo "yks - hyvää, kaks - pahaa, kolme - rakkautta, neljä - rahaa" pilasi elämäni. Kiitos sen keksijälle. En saa tehdä mitään kahta kertaa, en saa syödä kahta lihapullaa, en saa syödä kahta lautasellista, en saa syödä kahta eri ruokaa, nukkua kahta tuntia. Mihinkään ei saa liittyä luku 2. Mun elämä ois yhtä helvettiä jos en sais siirrettyä toisia mun pakko-oireita - niitä millä pelastan ihmisä kuolemasta. Niitä missä melkeen kaikki numerot on kiellettyjä. Joten nyt, jos teen jotain kaksi (runon mukaan 2 edustaa pahaa) kertaa, kaksi tuntia, laitan teehen kaksi ruokalusikallista sokeria - ihan mitä vaan, niin asia jota pelkään, asia joka saa mut paniikkiin ja on pilannut mun elämän, tapahtuu mulle.
What a wonderful life.
PS. Musta tulee täti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ps. rakastan kommentteja :)