I'm fine

I fear the world.
I fear the future.
I'm really scared of life.
I'm wasting my life away.
I just want the pain to stop.
I dwell on the past alot.

I'm depressed, really tired, confused, sad, hurt, broken, dying inside fine?

Onko mitään järkeä opiskella kieltä, kun en koskaan tule matkustamaan maahan, jossa sitä puhutaan. Kun mulla ei ole ketään, kenen kanssa puhua sitä. En keksi yhtään hyvää syytä, miksi mun pitäisi osata sitä. Miksi vaivautua. Juuri kun mä keksin jotain, mikä kiinnostaa, intoni lopahti.
Mietin eilen, miten paljon haluankaan olla kotoisin kyseisestä maasta. Haluan osata sen kielen ja ymmärtää kulttuuria. Mutta se ei riitä, että opiskelen. Haluan olla kaunis, sen maalainen nuori nainen. Tiedänhän mä, ettei musta koskaan sellasta tule. Ihan kuin en pysty toteuttamaan muitakaan mahdottomia unelmiani. Haluan niin kauheesti olla kotoisin siitä maasta. En kuitenkaan toisaalta haluaisikaan, ainakaan asua siellä, koska olen joka tapauksessa ylpeä, että olen suomalainen. Rakastan suomen kieltä, vaikka se ajoittain onkin mulle aika vaikeeta :D Ja Suomi on paras asuinpaikka mulle, koska se on niin turvallinen. Mitä siitä tulis jos kaikkien pelkojeni lisäksi pelkäisin vielä enemmän kaikkia luonnon katastrofeja sun muita.
Rintaan sattuu.

Ehkä seuraavassa elämässäni on jotain järkeä.