sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Self-confidence?

Näin unta. Unessa pystyin muuttumaan nopeaksi, ihmisen näköiseksi, monihäntäiseksi ketuksi. Peukalostani saamallani verellä piirsin maahan verisen ympyrän. Aika pysähtyi hetkeksi, jolloin muutuin ketuksi. Olin valoakin nopeampi. Ketuksi muuttuminen oli mun taistelukeino pahoja ihmisiä vastaan. Alussa mulla oli ongelmia piirtää symmetrinen ympyrä verellä. Peukalon pureminen veriseksi oli myös hankalaa.
Mielikuvitus kunniaan?

Eilen olin hyvällä tuulella. Iloinen. En tiedä mihin päivä kului, koska en tehnyt mitään. Katselin kuvia ja kuuntelin musiikkia. Ennen nukkumaanmenoa katsoin koneella yhden jakson yhdestä sarjasta. Välilehti oli ollut auki koko päivän, mutta kuvien katselu kiinnosti enemmän. Olen outo, elämätön olento. Saan suurta mielihyvää musiikista ja kuvien katselusta. Musta tulee... iloinen. Iloinen, kun saan makaa sängyllä ja katsella kuvia koneelta. Taustalla soi lempimusiikkini.
Musta tulee iloinen, kun joku erehtyy kysymään multa lempiasioistani. Lempisarjoista, lempiväristä, lempimusiikista. Kaikkiin liittyy joku tarina, ja olen onneni kukkuloilla kun saan selittää näistä asioista.
Eilen illalla ja tänään aamulla sain selittää äidilleni vaikka mistä. Sydän aloittaa korvissa asti kuuluvan pamppailun. Rintaan tulee lämmin tunne. Hymy. Loistavat silmät. Joskus alan jopa änkyttämään, kun olen niin innostunut. Selitän ja selitän, enkä tiedä yhtään saako selityksestäni mitään selvää.

Olen myös rentoutunut. Koska saan olla kotona? Helpottunut kun ei tarvitse mennä kouluun. Kun ei tarvitse hävetä itseään, vaan saa olla juuri sellanen kun haluaa. Kotivaatteissa. Saisin vaikka haista paskalle jos haluaisin.

Häpeän itseäni suunnattomasti. Joku sanoi mua perjantaina kauniiksi, ja eka ajatus oli, että mulle vittuillaan. Olen hyvin epävarma. Luonteestani ja ulkonäöstäni.
Itsevarmuus on tuntematon asia mulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ps. rakastan kommentteja :)