sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Anna mun jaksaa, anna mun jaksaa

Oon nyt tosi monta kertaa kirjottanu mun projekteista. Oon luvannu ihmisille, tehny kirjallisia sopimuksia yms, mutta aina oon on  jättäny elämäntapamuutokset välistä. Kun ei jaksa, niin ei jaksa.

Nyt kuitenkin päätin toteuttaa tämän elämäntapamuutoksen, jaksoin tai en. Koska yksinkertasesti mun on pakko. Mun elämänlaatu on vaaraks myös mun fyysiselle terveydelle, ja niinhän en halua elää.
Tähän kuuluu nyt vähän jääneen Continueous Improvement -projektin lisäksi itestäni huolehtiminen. Esimerkiks suihkussa käynti on masentuneena aika hankalaa. Päätin koittaa sellasta, että joka päivä näyttäisin sellaselta, jota poikaystävä kehtaa esitellä kavereille. Tai alotetaan sellasesta että mun kans kehtais liikkuu ulkona. Tai että ite kehtaisin. Alan myös syömään esimerkiks maitohappobakteereja, juomaan Aloe Veraa. Alan pesemään naamaa. Tai ehkä en. Jätetään se naaman pesu nyt toistaseks pois. Koitan saada asiat tärkeysjärjestykseen. Ja luultavasti alotan niillä mitkä ei tarvii paljoo voimaa.
Lopetan kahvin juonnin. Sen keitto nimittäin vie voimaa ja se on aika turhaa. Mun vatsa kiittää.

Oon lihonu nyt noin 20 kiloa. Mikä on siis paljon, muutenkin vähän ylipainoselle. Nyt oon siis jo painoindeksin mukaan aika paljon ylipainonen. Tää johtuu ihan siitä, ku en esimerkiks pääse kauppaan ostamaan ruoka-aineksia, ni joka viikonloppu tuhlaan rahaa helvetisti tilausruokiin. Enimmäkseen pizzaan. Tähän tulee siis muutos. Jotenkin. Lompakko kiittää.

Continueous Improvementtia pitäis jatkaa. Ihan oman jaksamisen mukaan. Ei välttämättä joka päivä, jos en jaksa. Ei välttämättä pidempiä lenkkejä, jos en pysty. On todettu, että kannan sellasta lihastautia. Siitä varmaan saattaa johtuu mun ainainen jalkojen tärinä. Jalatkin kiittää jos ees vähän liikun ulkona. Mun kunto on nimittäin aika huono. Se ei varmaan tuu yllätyksenä kellekkään. Kyllähän se huonontuu jos istuu puol vuotta kotona eikä liiku mihinkään.

Tarviin pienen tsemppausajan. Suunnitteluajan. Joten vasta huomenna alotan.
Jos tähän pystyn, ni  koko kroppa kiittää.

Ystävät kiittää, koska oon ilosempi. Ennen kaikkea: minä kiitän.

Jos siis tähän pystyn, on paljon kiitosta tulossa :)

1 kommentti:

Ps. rakastan kommentteja :)