sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Panic talks

OHO! Tajusin just et kesä on kohta, en tiiä mistä se yhtäkkii tuli mieleen ku ulkona sataa lunta :D

Mua alko pelottaa. Mua siis pelotti jo etukäteen pari asiaa. Se että miten mun elämänmuutos tulee menemään. Onkohan mulla voimia siihen. Sitte se kouluunhakujuttu ja siihen liittyvät työssäoppimiset. Se etten tuu välttämät terveeks. Ja nyt kesä. Oon kyllä hidas. Oon tänne aikasemminki kirjottanu miten mua pelottaa että kesä tulee, mut nyt vast hiffasin miten lähellä se on. Mul on kolmen, eiku HELEVATA kahen kuukauden päästä synttärit. Ohmy ohmy. Paniikki iskee. Mun on pakko, PAKKO olla terve kesällä. En vaa tiiä miten saan sen aikaseks. Alotan elämänmuutoksesta ja toivon että jaksan jatkaa niin pitkälle että kesällä pystyn jotenki liikumaan ulkona. Emmä ihan terveeks tuu, mul on sellanen tunne. Ja miten terveeks vaan tuunki, ni puolen vuoden sisällä tipahdan taas pohjalle. Niin käy aina. Kuuden vuoden ajan on käyny niin, enkä usko että elämä kantaa nytkään yhtään paremmin.

Takasin kaikkien muitten kesäsuunnitelmiin, joihin mä siis liityn.
Laivalle.
Mökille.
Toiselle mökille...
And it goes on and on.

Paskan paska. Millasetkohan mun synttäreistä tulee. Ois tarkotus pitää yhen mun hyvän ystävän kanssa yhteiset synttärit. Kyl mä nyt siihen pystyn. Ongelmia tuottaa se, että kaikki haluu johonki keskustan baariin. En usko et voin koskaan mennä keskustaan enään. Olinhan mä tossa pari kuukautta taaksepäin keskustassa. Mut emmä esimerkiks nyt pystyis.

Okei, tiedostan sen että mun ongelma on, että en anna asioille aikaa. Oletan että kaikki tapahtuu heti. Jos en nyt pysty ni miks pystyisin kesäkuussa? Tiedän, että "siihen on aikaa ja mulla on aikaa treenata ja asioilla on tapana järjestyä ja oonhan mä ennenki pystyny ja en mä mitään paniikkikohtausta kuitenkaan saa ja kyllä mä siihen pystyn ku vaan menen" ynnä kaikkea muuta sellasta mitä saa kuulla joka tuutista. Mut ei, emmä usko. Äh mul tulee niin kauhee olo ku ajattelenki näin. En vaan oikeesti usko. Luotto itteeni ei riitä. Koitan ajatella jotain mahtavia iskulauseita: tulta päin, läpi harmaan kiven, vähän päivässä paljon viikossa.

Voispa vaan jättää koko kesän välistä.
Rukoilen rukoilen rukoilen ens jouluun kestävää takatalvea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ps. rakastan kommentteja :)