Keeps getting better and better

Älyttömän darra tai ei, ni mulla on vieläkin hyvä olo. Ihmeellistä. Siis huono olo fyysisesti - tiedän, oma syy - mutta aika hyvä olo henkisesti. Oon ilonen. Ja erittäin puhelias. Tiiä onko se jälkimmäinen niin hyvä juttu muitten mielestä. Mun jutut on aina aika tasokkaita.

Eilinen ei menny ihan niinku oletin että se menis. Join ensinnäkin ihan liikaa. Vaikka mulle periaatteessa vois riittää vinkkupullo sellasen hyvän olon saamiseen, ni ei, pitäähän siihen tunkea vielä pari vinkkupulloa lisää, tiraus salmaria ja pari litraa kaljaa ja lonkeroa. Toiseks, sen sijaan, että oltais hissuteltu vaan mun poikaystävän luona, suunnattiinkin yhteen baariin. En oo nyt puoleen vuoteen kävelly vielä kertaakaan niin pitkälle poikaystävältä. Hui. Ja sieltä vielä parhaalle kaverille yöks. Se kyl asuu sen baarin lähellä, ettei siinä nyt mitään niin ihmeellistä ollu. Paitsi se, että uskalsin - tosin alkoholin vaikutuksen alasena - vallottaa taas uusia paikkoja.

Tänään oliki sitte aika vaikeeta kävellä parhaalta ystävältä himaan aivan älyttömän päänsisäisen tykityksen kanssa.

Kun pääsin kotiin päätimme äiskän kanssa leipoa parisen mustikkapiirakkaa. Omnomnom. Viimeset päivät ku saa tollasista herkuista nauttia, mulla alkaa nimittäin maanantaina Kesäkuntoon 2049 -operaatio. Tai sitten ei, Ken tietää, muttei kerro. Oon liian kova mussuttamaan kaiken näköstä, ja kuten oon ennenki sanonu, siit saa sellasen hyän olon tunteen. Se kestää about siihen asti kunnes nään itteni peilistä.

Hyvä olo jatkuu. Fyysisesti olo on vieläkin ällöttävä, mutta henkisesti - henkisesti olen onneni kukkuloilla, vaikka ei ookkaan kyse mistään korkeesta kukkulasta tällä hetkellä.