Eilinen terapiaan lähtö ei oikee sujunu. Mä kyl aattelin että "perkele minähän menen, koita vaa pelotella", mut iskä kuskina unohti jotain kriittistä, nimittäin hakee mut :D Sil oli joku aivojentoimintahäiriö, ku se oli nii tohkeissaa viemäs mua terapiaa, et ei huomannu et jotain puuttu. Tää oli taas jotain just niin mun isämäistä. Noh, tänää uus yritys.
Äiti sano eilen että ei vois uskoo koskaa että mulle tulis dementia, ku mul on nii hyvä muisti. Se ei ihan honannu sitä että muistan esim. lukuaineist kaiken mikä mua kiinnostaa, mut oikeesta elämästä en sitte mitään muistakaan. Oikeesti, aikuisten oikeesti, mul on kultakalan muisti. En muista ikinä mitä on tapahtunu, vaikka oisin ollu ihan selvä. Varhaisdementiaa pukkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ps. rakastan kommentteja :)