Kattelin mun dosettia, ja aika täydeltä se näyttää. Oon selvästi vanhentunu ennen aikojani, ku lääkemäärä on yhtä paljon ku mun edesmenneen mummin oli. En muista mihin noi kaikki vaikuttaa, mutta popsin niitä silti. Jos joku ne on mulle määränny, ni ei kai niistä kauheesti haittaakaa voi olla? Eihän?
Enhämmä toki oleta että pelkästää pillereitä naamariin vetämällä paranee, mut onhan mulla terapiaakin. Kai se siis tästä vielä suttaantuu, tää mun elämä siis. Vieläkää en tosin liiku ulkona, vieläki oon ilman elämää. Tai onhan mulla tietokone, mut kyl tää meno aika elämätöntä silti on. Ja tylsää.
Peukut pystyy ja varpaat ristii and so on...
Tässä mulla on blogi, joka kertoo... no, musta. Ja lisää musta. Ja mun elämäst diagnoosit seuranani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ps. rakastan kommentteja :)