Kaikilla on koko aika erot ja suruvirret edessä.
Mä oon ainaki ollu aina ihan satavarma, et tietyt parit on onnensa korkeilla kukkuloilla ja yhteinen elämä on ku niityillä tanssimista. Nii on ne naisetki luullu. Miesten mielest nää onnen kukkulat on ollu liian matalal ja niityl tanssimisen sijast ne onki hyppiny ruusunpiikkien päällä. Miehethän ne on sitte lähteny käpälämäkeen ja ihan ihme syistä. Jos ei vaik tykkää toisen kokkauksist ni eiköhän ois aika uusii työnjako, jos ei tykkää ku toinen soittaa pianoo ni hyvänä vaihtoehtona karkuun juoksemiselle ois vaik korvatulppien hankinta.
Niin on miehet lähteny, jättäen jälkeensä ihmettelevät naikkoset.
Kumma ku ei oo kukaa arvannu, että ois ero eessä. Miten nämä miehet ja niitten aivotukset nyt sitten toimii?
What are these creatures called men?
Tässä mulla on blogi, joka kertoo... no, musta. Ja lisää musta. Ja mun elämäst diagnoosit seuranani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ps. rakastan kommentteja :)