New this and that

No niin, siis äh. Ei mulla olekkaan kakssuuntasta mielialahäiriötä (lälllällää) vaan siis määrittelemätön psykoottinen häiriö. Jesh...

Mulla oli siis tänään lääkäri mun henkisen kukonlaulun aikaan (klo 13). Siellä se lääkäri pisti mut taas täyttämään jonku lipukkeen, mikä nyt kai sitte tällä kertaa liitty tohon kakssuuntaseen. Ei ole, ei. Vaan on jotain mikä liittyy psykoottisuuteen. Tiedä häntä. Sain myös kuulla, että mun pitää vaihtaa aikuisten puolelle (ois pitäny varmaan vaihtaa jo aikoja sitte), mikä johtaa taas lääkärin vaihtoon. Ketuttaa. Mul on neljän vuoden sisällä ollu jo kuus eri lääkäriä, ja nyt tän hetkinen on paras kaikista. Ja taas pitäis vaihtaa. Meinas tippa tulla linssii, tiiä kenen idiootin käsiin saatan päätyä.
Lääkitys meni myös uusiks, taas jälleen. Noh kaikkee pitää kokeilla ku ei mikää tunnu auttavan. Eli siis yks tosi hyvän makunen lääke jää pois - se on oikeesti nannaa - ja iltalääkkeen määrä kasvaa sellasella 250 milligrammalla. Nyt hoi kaikki siellä peukut ja varpaat ristiin, pystyyn ja ihan solmuun ja rukoilkaamme että tämä auttaa.

Tää on kyllä mahtava päivä, vielä pitäs juosta terapiaaki. En nyt kyllä tykkää yhtää koko ajatuksesta koska a) tuolla sataa lunta ku herra/rouva/mikälie Esterin perseestä ja mä puikkelehdin tuolla ulkona ihan jääkalikkana. Ilman lapasia ja pipoa ja kaulahuivia, koska olen liian laiska. Noh, tää on ihan mun oma vika. B) kotona ois paljon lämpimämpi, toisaalta tylsää - mutta lämpimämpi anyways. C) Mul ei oo mitään asiaa. Tai no, oishan mulla kaikennäköstä paniikkihäiriö- ja pakkojuttuasioita, mut ne on kyllä nii läpi kaluttuja juttuja. Ei ole mitään lisättävää mun aikasempiin kertomuksiin, joten miksi vaivautua? Ja muutenkaan niistä ei oo kiva puhua, mutta koska minä niin innokkaasti lähden aina mukavuusalueeltani pois (NOT), niin ehkäpä minä keksin vähän jonkinlaista jutunjuurta.