I'M FREE AS A BIRD. En tiiä onko se "like a bird", mutta mä oon jokatapauksessa free AS a bird.
Viime viikonloppu meni vähän pyllylleen. Kaikkien kanssa oli kaiken näköstä juhlittavaa. Muunmuassa se, että vapauduin paskalandiasta. Joten tämä neiti dokasi kolme päivää. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Never again. Jotkut sanoo "never say never", mutta mä kyllä nyt sanon, että never. En tiedä johtuko se siitä kolmen päivän juhlimisputkesta, mutta tää viikko (keskiviikkoon asti ainakin) ei oo ollu hirveen hääppönen. On ahdistanut. Enemmän kun laki sallii. Mua itseasiassa on ahdistanut lauantaista eteenpäin. Se oli se syy minkä takia lähdin parille ystäväni kanssa lauantaina. Että ahdistus loppuisi. Eihän se mitään loppunut, paheni vaan.
Olen mennyt isän kyydillä maanantaina ja tiistaina toimintakeskukseen. Ja eilen menin yksin parhaalle ystävälleni bussilla syömään kakkua. Se oli hirveetä. Mua ahdisti niin paljon. Meinasin varmaan 8 kertaa jäädä pois bussista. Mutta en jäänyt. Selvisin. Jee? Ei ole voittajafiilis. Jotenkin vaan tajusin taas miten voimaton olen ahdistukseni edessä. Miten avuton olen. Mitä voin muka tehdä, jos paniikkikohtaus iskee.
Scheiße.
Tässä mulla on blogi, joka kertoo... no, musta. Ja lisää musta. Ja mun elämäst diagnoosit seuranani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ps. rakastan kommentteja :)